USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ:

Aurinkoenergia

Onko aurinkosähkö kannattavaa Suomessa?

 

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähköenergian määrän voi laskea tarkkaan ennakolta. Aurinkoenergian tuotantomääriin ei liity merkittävää epävarmuutta. Aurinkosähköjärjestelmä on ensisijaisesti kertainvestointi juoksevien kustannusten ollessa vähäisiä. Siksi aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähköenergian hinta voidaan laskea etukäteen koko järjestelmän eliniäksi.

 

Kannattavuuden laskemiseksi pitäisi osata ennakoida vertailusähkön hinta koko aurinkosähköjärjestelmän eliniäksi. Tämä ei ole käytännössä mahdollista, koska sähkön hinnan kehitystä ei voi ennakoida 30 vuodeksi. Silti yleinen näkemys on, että sähkön hinta nousee. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omakotitalon sähkölasku Suomessa on noussut keskimäärin 6% vuodessa.

 

Riittääkö Suomessa auringon valoa energian tuottamiseksi?

 

Vastaus: Suomessa on riittävästi auringonsäteilyä aurinkoenergian tuottamiseksi. Toki erot etelän ja pohjoisen välillä ovat melko suuret. Etelä-Suomi ei poikkea olennaisesti Pohjois-Saksasta. Vertailua ei tule tehdä maahan tulevan säteilyn perusteella, koska paneeleja ei asenneta vaakatasoon vaan ne suunnataan aurinkoon päin.

Toimivatko aurinkopaneelit pakkasella?

Vastaus: Aurinkopaneelin hyötysuhde kasvaa viileässä ilmassa. Eli osittain se mikä vähemmällä auringonsäteilyllä hävitään, paremmalla hyötysuhteella voitetaan.

 

Aurinkosähköllä voin hoitaa kaiken sähköntarpeeni Suomessa...

 

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä silloin kuin aurinko paistaa. Sähköä on siis saatava muualta silloin, kun aurinko ei paista. Oikein mitoitetulla sähköenergian varastoinnilla (esim. akut) voidaan kuitenkin saavuttaa tilanne, jossa itse tuotettu aurinkosähkö riittää kaikkeen tarpeeseen. Tämä ei ole kuitenkaan taloudellisesti mielekästä alueilla, joissa on luotettava sähköverkko käytettävissä. Sähköverkon alueella aurinkosähköllä kannattaakin tuottaa omaa sähköä valoisan kauden energiatarpeisiin.

 

Aurinkosähköjärjestelmän avulla selviän sähkökatkoista...

 

Vastaus: Normaalissa verkkoon kytketyssä aurinkosähköjärjestelmässä ei ole sähköenergian varastointia mukana eikä järjestelmä toimi mm. turvallisuussyistä silloin, kun sähköverkosta ei tule sähköä. Kuitenkin järjestelmä voidaan haluttaessa toteuttaa siten, että se toimii varavoiman lähteenä sähkökatkojen aikana.

 

Aurinkosähköjärjestelmän tuottoa ei pysty ennustamaan...

 

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmän tuotto perustuu auringon kiertoon ja järjestelmän sijaintiin ja on siksi ennakoitavissa. Katon suunnan, kulman ja varjojen vaikutus voidaan arvioida tarkasti. Tuotto ei ole siis epävarmaa vaan asiantuntijan helposti ennustettavissa. Epävarmuus ja tuoton vaihtelu vuorokauden ja vuoden ajan mukaan ovat eri asioita.

Aurinkopaneeli ei tuota koskaan sen valmistukseen käytettyä sähköenergiaa tai tuotannon aikaisia CO2-päästöjä takaisin...

 

Vastaus: Aurinkopaneelin valmistukseen tarvittava sähköenergian määrä vaihtelee tuotantolaitteistosta riippuen. Samoin sen itsensä tuottama energia vaihtelee asennuspaikan mukaan. Energian ”takaisinmaksuaika” on kuitenkin 2-3 vuoden haarukassa eli alle 10% aurinkopaneelin eliniästä. Tuotantoon liittyvät CO2-päästöt vaihtelevat sen mukaan missä tuotanto tapahtuu ja millaisella sähköllä. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin sanoa, että paneelivalmistuksen CO2-päästöt katetaan alle kahdessa vuodessa paneelin omalla puhtaalla sähkön tuotannolla.

 

Aurinkosähkö on kallista keskitettyyn energiantuotantoon verrattuna


Vastaus: Paikallisesti tuotetussa aurinkosähkössä ei ole siirtohäviöitä, jotka ovat Suomessa keskimäärin noin 4%. Kulutuspaikalla tuotetun sähkön kustannusta ei pidä verrata tukkusähkön hintaan vaan keskitetystä voimalaitoksesta kulutuspaikalle jo tuodun sähkön hintaan. Toisin kuin usein luullaan, perinteinen keskitetty sähköntuotanto on usein tuettua eikä sähkön myyntihinta vastaa todellisia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Vuonna 2012 Saksassa tuettiin uusiutuvia energiamuotoja 17 miljardilla eurolla ja fossiilisia 40 miljardilla eurolla.

 

Jos aurinkopaneelit tulevat ulkomailta, aurinkoenergia ei hyödytä Suomen työllisyyttä…

 

Vastaus: Asennustyö on aina paikallista. Asennustyöhön liittyvät henkilökulut ovat korkeammat kuin järjestelmän kaikkien komponenttien valmistustyöhön liittyneet henkilökulut yhteensä. Työllistävä vaikutus on siis ensisijaisesti siellä, mihin järjestelmät asennetaan.

 

Aurinkosähköjärjestelmän hankinta

 

Aurinkopaneelit voi tilata yhtä hyvin ulkomailta netistä kuin Suomessa toimivalta yritykseltä...

 

Vastaus: Niin voi, mutta täytyy varmistua siitä, että aurinkopaneelit sopivat Suomen olosuhteisiin, takuu on voimassa, asennukselle ei ole erityisvaatimuksia jne. Keskeinen ero on lumikuormavaatimuksissa, jotka tässä tapauksessa koskevat sekä asennusmekaniikkaa että paneeleita.

 

Aurinkosähköä saa, kun ostaa paneelit...

 

Vastaus: Ei saa. Paneelien lisäksi tarvitaan myös muut järjestelmän osat, jotka muodostavat jokseenkin saman suuruisen kustannuserän kuin paneelit. Näiden osien pitää sopia kuhunkin järjestelmään ja myös Suomen olosuhteisiin.

 

Kiinalaiset aurinkopaneelit ovat yhtä hyviä kuin Euroopassa valmistetut, ja ne saa halvemmalla…

 

Vastaus: Laadukas paneeli on laadukas riippumatta valmistusmaasta. Olennaista on varmistua tuotteen laadusta. Tämä edellyttää erityisosaamista. Hinta seuraa useimmiten laatua myös aurinkopaneeleissa.

 

Markkinoille on tulossa pian paremman hyötysuhteen paneeleja, joten vielä ei kannata investoida…

 

Vastaus: Paneeleiden hyötysuhteet paranevat jatkuvasti. Kehitys ei ole kuitenkaan niin nopeaa, että seuraavia sukupolvia kannattaisi jäädä odottamaan. Hyötysuhde on harvoin olennainen tekijä investoinnista saatavan tuoton kannalta, koska on edullisempaa tuottaa haluttu määrä energiaa nykyisillä paneeleilla isommalla pinta-alalla kuin kalliilla korkean hyötysuhteen paneeleilla. Poikkeuksen muodostavat lähinnä kohteet, joissa käytettävä pinta-ala on rajallinen.

 

Aurinkopaneeleja tuotetaan pian samalla tavalla kuin painopaperituotteita, jolloin hinta putoaa radikaalisti…

 

Vastaus: Dramaattisesti erilaiset aurinikosähköpaneelien tuotantotavat ovat todellisuudessa vielä kaukana tulevaisuudessa. Aurinkosähköstä voi saada taloudellista hyötyä jo nyt, joten uusia tuotantoteknologioita ei kannata jäädä odottamaan.

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen ja ylläpito

 

Aurinkopaneelit voi asentaa omalle katolle tai seinään ilman mitään rakennusvalvonnan lupia…

 

Vastaus: Mahdollinen luvanvaraisuus tulee aina tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta ennen asentamista. Jotkut kunnat vaativat luvan, toiset eivät.

 

Aurinkosähköjärjestelmän voi asentaa ja kytkeä itse verkkoon...

 

Vastaus: Yli 120V DC-asennuksia saa tehdä vain luvat omaava sähkömies. Näin ollen verkoonkytkettyjen järjestelmien DC-puolenkaan asennus ei ole mahdollista ilman vastuullista sähköasentajaa. Pienjännitteellä (alle 120V DC) toimivan ns. mökkipaketin saa asentaa itse.

 

Asennuksesta riittää ilmoitus sähköverkkoyhtiölle...

 

Vastaus: Verkkoonkytketyn järjestelmän kytkeminen verkkoon edellyttää Suomessa etukäteen tehtävää lupahakemusta sähköverkkoyhtiölle sekä verkkopalvelusopimusta. Naps hoitaa tämän asiakkaidensa puolesta.

 

Aurinkopaneeleista tuleva sähkö on vaarallista...

 

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähköenergian määrä kasvaa järjestelmän koon mukana. Normaali verkkoon kytketty järjestelmä tuottaa vaarallisen määrän sähköä ja edellyttää siksi vain asiantuntevaa ja huolellista asennustyötä. Myös jännitetaso edellyttää jo luvat omaavaa sähköasentajaa. Oikein asennetun järjestelmän käyttöön ei liity riskejä.

 

Aurinkosähköjärjestelmän tuottama sähkö on huonolaatuista...

 

Vastaus: Sähkön laatu on itse asiassa parempaa kuin normaalisti sähköverkosta tuleva yleissähkö. Tämän mahdollistaa korkeatasoisten invertterien tuottama puhdas siniaaltosähkö sekä erityisesti se, että kulutuspaikalla tuotettu sähkö ei ehdi saamaan häiriöitä siirrosta niin kuin käy normaalisti suurimuotoisen keskitetyn sähköntuotannon kohdalla.

 

Kattoasennuksen voi tehdä itse...

 

Vastaus: Mekaanisen kattoasennuksen voi tehdä itse, mutta katon mahdollinen takuu saattaa päättyä, mikäli asennusta ei ole tehty ammattilaisen toimesta. Paneeleiden sähköinen kytkeminen toisiinsa katolla on kuitenkin luvan varaista toimintaa korkeasta jännitteestä johtuen.

 

Aurinkopaneelien asentaminen voi rikkoa katon…

 

Vastaus: Asentaminen tulee tehdä ammattimaisesti, jolloin riskiä katon rikkoutumisesta ei ole. Kattoon kiinnittyminen voi edellyttää vesikaton läpäisyä samoin kuin kattotikkaat, kulkusillat ja lumiesteetkin. Erityisen poikkeavista toimenpiteistä ei siis ole kyse. Lisäksi asennetut paneelit suojaavat kattoa sään vaikutuksilta.

Aurinkoa seuraava asennusteline tuottaa enemmän kuin kiinteästi asennettava...

 

Vastaus: Periaatteessa energiantuotto voi lisääntyä jopa 30% Pohjoismaisissa olosuhteissa. Tällaisen asennustelineen tuottama lisäkustannus on kuitenkin suurempi kuin siitä saatava lisähyöty. On siis taloudellisesti kannattavampaa asentaa samalla rahalla enemmän paneeleita normaalille kiinteälle asennustelineelle. Kiinteään asennustelineeseen ei liity myöskään vastaavaa huolto- ja ylläpitokustannusta kuin kääntyvään telineeseen.

 

Aurinkoa seuraava mekaniikka säästää tilaa...

 

Vastaus: Ei säästä, koska varjostusten takia se itse asiassa vie enemmän tilaa kuin vastaava määrä kiinteästi asennettuja paneeleita.

 

Aurinkosähköjärjestelmä on huoltovapaa...

 

Vastaus: Näin pitkälti on, mutta asianmukainen käyttö ja ylläpito on silti tarpeellista. Paneelit on pidettävä puhtaana, joskin normaali sademäärä useimmiten riittää Suomen oloissa. Painepesuria ei saa käyttää paneelien puhdistamiseen. Kaapelien kontaktit on tarkistettava ajoittain. Asennusmekaniikan ruuvien tiukkuus on myös tarkistettava. Mahdolliset eläinten aiheuttamat vauriot on tarkistettava, erityisesti riskialueilla.

 

Aurinkosähköjärjestelmä kestää ikuisesti...

 

Vastaus: Aurinkopaneelien tekninen ikä ylittää helposti 30 vuotta. Huonosti asennettuina tai hoidettuina ne eivät kuitenkaan välttämättä saavuta tätä ikää. Varsinaista huoltoa paneelit eivät edellytä, mutta ne on pidettävä puhtaina ja tiukasti asennusjärjestelmään kiinnitettyinä. Paneelien lasit eivät saa olla asennuksissa jännittyneessä tilassa. Kaapelien kontaktit on tarkistettava aika ajoin. Aurinkosähköjärjestelmiin kuuluvat invertterit ja monitorointilaitteet ovat pitkäikäisiä, mutta kuitenkin normaalia elektroniikkaa. Niiden vaihtoväli on 10-15 vuotta.

 

Kattopinnoitus

 

Mitkä asiat muuttuvat kattopinnoituksen myötä? 

·       Katon toimintakyky palautuu uutta vastaavalle tasolle

·       Katon ilme on uudenveroinen

·       Kustannustehokas ratkaisu

·       Pinnoitettu kate on sataprosenttisesti kosteutta ja vettä hylkivä

·       Katteen rapautuminen hidastuu/pysähtyy

·       Pinnoitettu katto on helppohoitoinen

·       Pinnoitettu katto pitää kasvuston loitolla

·       Vanhalle katteelle lisää käyttöikää jopa 20 vuotta

·       Hyvin toimiva kate suojaa myös muita kattorakenteita

 

Miksi kattoa kannattaa huoltaa? 

Säännöllisillä huoltotoimenpiteillä säästytään odottamattomilta vahingoilta ja isoilta korjauskuluilta. Tutkimusten mukaan katon säännöllisellä huollolla ja ennakoivilla korjaustoimenpiteillä voidaan säästää jopa yli 30% kiinteistön elinkaaren aikana syntyvistä korjauskustannuksista. Tutkimuksen (VTT) mukaan esimerkiksi tiilikatteen keskimääräinen ikä on noin 50 vuotta, mikäli huollot tehdään kahdesti vuodessa. Jos katon huolto on epäsäännöllistä, laskee katteen käyttöikä merkittävästi. Mikäli huollot laiminlyödään kokonaan, pudottaa se käyttöikää jopa kymmenillä vuosilla. Mikäli vanhalta tiili- tai mineriittikatolta löytyy rikkoutuneita tiiliä tai levyjä sekä kasvustoa on alkanut kertymään katolle, niin on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen.

Kuinka usein kattoa tulee huoltaa? 

Katto pitäisi tarkastaa ja huoltaa kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä. Asia, johon katolla kannattaa kiinnittää huomiota, on katon yleiskunto. Huoltotarpeen tiheys riippuu erityisesti roskien kertymisestä katolle. Näin ollen nopein tapa vähentää roskien kertymistä on vähentää puustoa talon läheisyydestä.

 

Miten katolla olevan sammaleen ja jäkälän saa helposti pois? 

Sammaleen, jäkälän ja muun kasvuston poistaminen katolta ei ole helppoa, ainakaan kotikonstein. Kuluttajalla on harvoin tietoa oikeanlaisista työskentelytavoista ja -menetelmistä. Myöskään pitkävaikutteisia kasvuston torjunta- ja pinnoiteaineita ei ole helposti saatavilla. Meidän erikoisosaamista on poistaa katolla oleva kasvusto juurineen ja itiöineen vahingoittamatta kattoa sekä ennaltaehkäistä uuden kasvuston syntymistä.

 

Mikä on tiilikaton suoja-ainekäsittely? 

Pesun ja kasvuston torjunta-ainekäsittelyn jälkeen katto voidaan käsitellä suoja-aineella (ns. kylläste-aineella). Se estää tehokkaasti kosteuden imeytymisen tiileen, ehkäisten pakkasrapautumista ja sammaleen, jäkälän ja muun kasvuston kasvua. Suoja-aine on mineraalipinnoille kehitetty, nanoteknologiaan perustuva vesipohjainen pintakäsittelyaine. Se muodostaa tehokkaan ja kestävän suojan vettä, likaa ja kasvustoja vastaan. Suoja-aine imeytyy ja kiinnittyy kemiallisesti kaikkiin sementti- ja tiilipintoihin säilyttäen kuitenkin rakenteen hengittävyyden. Suoja-aineen levittämisestä syntyvä läpinäkyvä ja väritön kerros on tehokkaasti vettä ja kosteutta hylkivä. Suoja-aine antaa tiilikatolle pitkävaikutteisen suojan sään rasituksia ja kasvustoa vastaan.

 

Miksi pelkkää painepesua ei kannata tehdä? 

Kovalla paineella pestäessä aiheutetaan tiilikatteelle helposti vahinkoa. Kova paine ja pieni vesi määrä rikkoo tiilen pinnan ja aukaisee sen huokoisen rakenteen. Kun tiili menettää alkuperäisen pintansa, sen huokoinen rakenne tarjoaa entistä paremman kasvualustan sammaleelle, jäkälälle ja muulle kasvustolle. Lisäksi pelkällä pesulla tiilen sisässä olevaa juuristoa ja itiöitä ei saada poistettua, mikä mahdollistaa uuden kasvuston nopean kasvun. Puhtaaksi pesty katto tulisi aina käsitellä kasvuston torjunta-aineella sekä suoja- tai pinnoiteaineella.

Milloin katto on sopivassa pinnoitusiässä? 

Kaikista tärkeintä on varmistaa, että katto on rakenteellisesti kunnossa. Mikäli kattorakenne on toimiva, niin silloin pinnoitus on paras mahdollinen huoltotoimenpide. Tiilikatot ovat pinnoituksen tarpeessa silloin kun katteen pinta on alkanut rapautumaan. Eli tehdaspinta on kulunut osittain tai kokonaan pois ja altistunut sään sekä kasvuston rasituksille. 

Keskimäärin tiilikatto on hyvä pinnoittaa 15-30 vuoden iässä ja suoja-ainekäsitellä 10-20 vuoden iässä. Syys- ja keväthuolto tulee kuitenkin tehdä joka vuosi.

Riittävän ajoissa tehdyllä kattopinnoituksella saavutetaan paras mahdollinen lopputulos!

 

Kuinka monta päivää kattopinnoitus kestää? 

Työnkesto riippuu paljon katon pinta-alasta, mallista ja huoltotöiden määrästä. Yleisesti ottaen perinteisen omakotitalon katon pinnoittaminen kestää noin 2 päivää (säävarauksella). Mikäli katto on haastavan mallinen tai muita huoltotöitä on paljon, niin työnkesto on 3-4 päivää.

 

Jääkö pihat sotkuisiksi pinnoituksen jäljiltä? 

Ennen katon pesua suojaamme talon julkisivun huollellisesti tarvittavilta osin. Etenkin pihakivetykset, istutukset ja terassit suojataan huolellisesti. Pinnoitustyön valmistuttua suojaukset puretaan, pihat siivotaan ja katolta tullut kasvusto kerätään huolellisesti pois pihamaalta. Pyrimme aina siihen, että pihat jäävät yhtä siistiksi kuin ne olivat tullessakin.

Hormipinnoitus

Mitkä asiat muuttuvat hormipinnoituksen myötä? 

  • Paloturvallinen hormisto/savupiippu (tukkii vuodot)

  • Ei myrkyllisiä savu- ja palokaasuja huoneilmaan

  • Lujittaa piipun rakenteen (esim. heikot väliseinät)

  • Paremmin vetävät hormit

  • Paremmin lämpöä varaava piippu

  • Poistaa nokipalo-, savuvahinko- ja häkävahinkoriskit

  • Pinnoite on VTT:n testaama ja sertifioima

  • Kestävä ja todella pitkäikäinen ratkaisu

  • Kustannustehokkain ratkaisu

  • Pinnoitus on nopea ja siisti ratkaisu (tehdään pääsääntöisesti katolta käsin)

  • Säästät aikaa ja rahaa (vanhaa piippua ei tarvitse purkaa ja muurata uudelleen)

 

Miksi savupiippua ja tulisijaa on hyvä huoltaa? 

Suurinosa 80-luvulla ja sitä aiemmin muuratut savupiiput ja tulisijat vuotavat tai ovat muuten heikossa kunnossa. Huonokuntoiset tulipesät, vuotavat savu- tai ilmahormit, heikot väliseinät sekä murtuneet piipunpäät aiheuttavat merkittävän paloturvallisuusriskin. Heikossa kunnossa olevaa tulisijaa ja hormistoa on myös epämukavaa käyttää. Rapautuneen hormin veto- ja varauskyky on monesti todella heikko ja epätasainen. Tästä syystä vanhan tulisijan ja hormiston tarkastus ja tarvittavat huollot tulisi suorittaa ennen kuin se on liian myöhäistä.

 

Kuinka usein hormistoa tulee huoltaa? 

Nuohous on lain vaatima ja yksi parhaista vuosittaisista huoltotoimenpiteistä. Nuohous ei kuitenkaan korjaa vanhaa, rapautunutta ja mahdollisesti vuotavaa hormia. Tästä syystä huonokuntoinen hormisto tulisi aina tarkastuttaa ammattilaisella ja tehdä siltä pohjalta huoltosuunnitelma. Tänä päivänä hormipinnoitus (liukuvalu) on suosituin hormiston saneeraustapa. Hormipinnoitus tukkii kaikki vuodot, lujittaa piipun rakenteen ja pidentää savupiipun käyttöikää kymmeniä vuosia. Hormipinnoitusta ei tarvitse tehdä kuin kerran. Tämän jälkeen vuosittainen nuohous riittää pitämään savupiipun paloturvallisena ja toimintavarmana.

 

Kannattaako ilmahormeja huoltaa? 

Kaikista tärkeintä on, että savuhormit ovat pinnoitettuja, tiiviitä ja rakenteellisesti ehjiä. Ilmahormien kunto ei suoranaisesti vaikuta paloturvallisuuteen. Huonokuntoinen ilmahormi kuitenkin heikentää savupiipun rakennetta. Yleisimpiä ongelmia huonokuntoisessa savupiipussa on irtoilleet väliseinäkivet, sortuneet väliseinät, rapautunut piipunpää sekä veto- ja varausongelmat. Mikäli hormipinnoituksen yhteydessä massataan myös ilmahormit, saadaan piipun rakenteesta lujempi, tiiviimpi, paloturvallisempi ja sitä kautta pitkäikäisempi. Mitä useampi hormi massataan, sitä parempi lopputulos saadaan.

 

Miten hormistossa olevat vuodot saa korjattua? 

Nykyaikainen hormipinnoitus (liukuvalu) on nopein, paras ja edullisin tapa tukkia vuodot. Ensin pinnoitettava hormi putsataan noesta, jonka jälkeen hormin sisäpinnat kostutetaan. Tämän jälkeen hormin pohjalle lasketaan valupallo, joka paineistetaan oikein. Valupallon päälle lasketaan saneerausmassaa reilu kerros, jonka jälkeen sitä aletaan kelaamaan vinssillä ylöspäin. Valupallon noustessa hormia pitkin ylös, pinnoitusaine tarttuu ja imeytyy hormin sisäpintaan tukkien kaikki pienimmätkin vuotokohdat. Työn laatu ja lopputulos varmistetaan vielä pinnoituksen (massauksen) jälkeen savupanoskokeella.

 

Mikä on hormipinnoitus? 

Hormipinnoituksella on useita eri nimiä, kuten esimerkiksi liukuvalu, hormimassaus, hormisaneeraus, piipun korjaus jne. Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden yhteisenä tavoitteena on tehdä vanhasta muuratusta savupiipusta paloturvallinen. Hormin sisäpintaan tasaisesti valettu pinnoitusaine/saneerausmassa tukkiin hormiston vuotokohdat (rapautuneet saumat), lujittaa piipun rakenteen ja tekee hormistosta paremmin vetävän sekä lämpöä varaavan kokonaisuuden. Hormipinnoitus on markkinoiden nopein, paras ja edullisin huoltotoimenpide. 

 

Miksi pelkkä nuohous ei riitä? 

Paljon käytetty ja säälle, kosteudelle sekä lämpötilanvaihteluille alttiina ollut hormisto on monesti rapautunut niin pahasti, että pelkällä nuohouksella ei saavuteta riittävää hyötyä. Tällöin oikea huoltotoimenpide on hormipinnoitus. Hormipinnoituksen myötä savupiipusta tulee tiivis, lujarakenteinen, hyvin vetävä ja paremmin varaava sekä ennen kaikkea paloturvallinen.

Onko piipunhattu tärkeä? 

Mikäli vanha muurattu savupiippu on ollut ilman piipunhattua vuosikaudet, sen tiilet, laastisaumat, hormien väliseinät ja piipunpää (tai lenssi) ovat aina rapautuneet merkittävästi. Tutkimuksen mukaan yhteen hormiin sataa vuodessa noin 100 litraa vettä, mikäli piipunhattu ei ole ollut suojana. Kun savupiippu on pitkään alttiina sään ja kosteuden rasituksille sekä lämpötilanvaihteluille – sen kunto ja toiminnallisuus heikkenee. Piipunhatun tulisi aina suojata hormistoa sään rasituksilta.

 

Milloin hormit on hyvä pinnoittaa? 

Mikäli omistat vanhan talon niin kaikista tärkeintä on tarkkailla tulipesän ja savupiipun yleiskuntoa. Mikäli sinusta tuntuu, että hormit eivät vedä tai varaa riittävän hyvin, tai piipunpää ja hormiston väliseinät ovat heikossa kunnossa niin ota yhteyttä ammattilaiseen. Todennäköisesti tällöin savupiippusi ei ole enää paloturvallinen ja vaatii oikeita huoltotoimenpiteitä pikaisesti.

 

Kuinka monta päivää hormipinnoitus kestää? 

 

Työnkesto riippuu paljon pinnoitettavien hormien määrästä, mallista ja muista muuraus-/korjaustöistä. Yleisesti ottaen perinteisen omakotitalon hormien pinnoittaminen kestää noin 1-2 päivää. Mikäli hormisto on haastavan mallinen tai muita korjaustöitä on paljon, niin työnkesto on 3-4 päivää.

 

Jääkö sisätilat ja vesikatto sotkuisiksi hormipinnoituksen jäljiltä? 

Ennen hormien puhdistamista suojaamme sisätilat sekä vesikaton huollellisesti tarvittavilta osin. Etenkin ulkona vesikatto ja sisätiloissa savupellit, tulisijan luukut ja huoneiston lattiat suojataan huolellisesti. Pinnoitustyön valmistuttua suojaukset puretaan, sisä- ja ulkotilat siivotaan ja hormeista sekä tulisijoista tullut noki kerätään huolellisesti talteen. Pyrimme aina siihen, että sisä- ja ulkotilat jäävät yhtä siistiksi kuin ne olivat tullessakin.

 

Puhelin:

+358 50 471 9880

sähköpostiosoite:

info@aurinkotehoa.fi

Y-tunnus 3097257-2

Osoite

Vanha Kaarelantie 33 A

01610

Vantaa